Purjelautailun Talvikausi Surffaus jäällä
Kouvolan Surffareiden talvitoiminta koostuu erilaisista talviliikuntamuodoista: hiidosta ja laskettelusta sekä tietysti purjelautailun talvisista versioista. Seuramme jäsenet harrastavat säiden salliessa siipipurjehdusta Kitewing siivellä, purjelautakelkkailua suksi- ja luistinkelkoilla sekä hiihtoleijapurjehdusta.
Hiihtoa harrastetaan Kouvolan alueen liikuntareiteillä, laskettelua Mielakassa, Himoksella, Pallaksella, Ylläksellä ja muissa laskettelukohteissa. Kuvafiilistelyä voi käydä katsomassa oheisilla vasemmalta avautuvilla sivuilla.
Talvisia purjelautailumuotoja harrastetaan Lappalalla, Rapojärvellä, Jaalan Pyhäjärvellä, Kuusaan Sompasella, Vuohijärvellä tai Haminan-Karhulan-Kotkan alueilla merellä tuulien ja jääolosuhteiden ollessa suotuisia.
Ajankohdista (milloin ja missä) yleensä sovitaan puhelimitse tai tekstiviestein. Tulevista tapahtumista ja ajankohtaista tietoa vallitsevista jääolosuhteista on myös juttua KoSu:n Surffarit WhatsApp sovelluksessa. Liity mukaan ja käy katsomassa !
Ice-Windsurfing eli Jääpurjehdus - Mitä se on?
Jääpurjehdus, jääsurffaus on kohtalaisen vanha juttu. Suomessa on ajettu jo 1970-80 luvun vaihteesta alkaen. Nyt se elää kuitenkin vahvaa nousukautta. Internetin myötä tiedonkulku on parantunut ja erinäiset portaalit, blogit, foorumit ja nettivideot tuovat uusia harrastajia ympäri maailmaa. Suomessa on lajille loistavat olosuhteet, alkutalvi menee teräsjäillä, keskitalvella pehmeällä lumella ja kevättalvella päästään taas koville hangille. Parhaimillaan laji on alkutalven sileällä jääpinnalla ja kevään kovilla hankiaisilla. Sisävedet jäätyvät aikaisemmin kuin meri ja jäät pysyvät kohtalaisen pitkään. Hyvänä tietopakettina lajista on Feodor Gurvitsin ylläpitämä Talvisurf-sivusto: https://talvisurf.fi/.
Lajina jääsurffaus on vauhdikas, erittäin visuaalinen ja melko monipuolinen urheilu- ja liikuntamuoto. Huippunopeudet nousevat hyvissä olosuhteissa jopa yli 80 km/h, vieläpä täysin tuulen voimalla. Jääpurjehduksessa on tunnistettavissa useita erilaisia muotoja ja kalustoja. Osan kalustosta voi aika yksinkertaisesti rakentaa itsekin.
Jää- ja lumiolosuhteista sekä vallitsevan tuulen voimakkuudesta riippuen voidaan jäällä kiitää itse rakennetulla Freeskate-kelkalla tai tehdasvalmistetulla kelkoilla esimerkiksi Hiberna-kelkalla (kelkassa on 4 terää ja olosuhteissa, kun jäällä ei ole juurikaan lunta), itse rakennetulla Suksikelkalla (kelkassa on 2 tai 3 mäkihyppy- tai laskettelusuksea ja olosuhteissa, kun jäällä on lunta), Kitewing siipipurjeella (jalassa on jääkiekkoluistimet, retkiluistimet, laskettelusukset tai lumilauta jääolosuhteista riippuen) tai leijalla eli kitellä (jalassa on laskettelusukset tai lumilauta).
Aloittaminen on helppoa, itse asiassa helpompaa kuin vedessä. Jatkuva laudalta tippuminen, uinti ja kiikkuvalle laudalle uudellee kapuaminen jää kokonaan pois ja tällöin pystyy keskittymään olennaiseen, eli purjeen käsittelyn opetteluun. Varustuksena on hyvä olla jäänaskalit, tuulenpitävä puku, hyvät jalkineet ja hanskat, kelluntaliivi sekä ehdottomasti pään suojaksi laskettelu-/jääkiekkokypärä. Muista suojista polvi-, kyynär-, olka- ja selkäsuojat ovat suositeltavia. Yleensä jo toisena päivänä aloittelija pääsee liikkumaan itsenäisesti.
Suomen jääpurjehdusharrastajien määrä on kovassa kasvussa.
Kitewing-siipipurjehdus
Kitewing on alunperin puhtaasti suomalainen keksintö. Kehittäjinä Skimbat siiven alkuajoista lähtien on mainittava nimet Sami Tuurna, Tapio Manner ja Carl-Magnus Fogelholm. Lue vähän siiven historiaa...
The first wingsail designed for sailing on ice and snow was invented by the active ice surfer Sami Tuurna in 1986-87, with technical assistance from Tapio Manner. The wing, originally named Skimbat by its inventor, was taken in production by Sami’s friend Carl-Magnus Fogelholm in his company Tech Center Ltd in 1988-92. Inspired by the market success, Carl-Magnus started Skywings Ltd in 1993 and at the same time made some technical improvement on the wingsail. The company later changed its name to Kitewing Sports Ltd. ==> HYVÄ SUOMI !
Siiven keksijät ja kehittäjät ovat saaneet Suomen innovaatiopalkinnon 2000-luvun alussa ja tällä hetkellä Kitewing siipipurjeilla on kansainvälinen markkinointi. Kitewing siipiä on yleensä markkinoilla myynnissä kahta eri kokoa: 4,8 ja 5,5 neliötä. Yrityksestä tehtiin kuitenkin muutama vuosi sitten kaupat ja siipien kehitystyö ja markkinointi siirtyi USA:n Wisconsiniin. Katso Kitewing siipivalmistajan viralliset nettisivut: http://www.kitewing.com/ Vastaavia siipiä kehittää myös USA:ssa aloittanut toinen yritys Velocity Wingsails, jonka malleihin pääset tutustumaan tästä: https://www.velocitywingsails.com/shop
Siipipurjeella purjehtiminen on helppo oppia. Hyvissä jää- ja tuuliolosuhteissa ensikertalainen oppii perushommat noin tunnissa. Jos jään pinta on tasainen ja lunta ei juurikaan ole jäällä, kannattaa jalkaan laittaa luistimet. Tukevat perushokkarit, joissa terät on teroitettu, kelpavat hyvin. Kun lunta alkaa kertyä jäälle, kannattaa luistimet vaihtaa laskettelusuksiin tai lumilautaan. Sitten vain kruisalemaan.
Hyvän käsityksen tämän valloittavan lajin vauhdista, helppoudesta ja mukavuudesta saa alla olevasta suomalaisten siipiharrastajien pioneerien Tom Lönnqvistin (ruskea takki) ja Patrick Blomin (vihreä takki) jossain Helsingin edustalla kuvaamasta videosta. Ihastele ja nauti: Kitewing ice2011 on Vimeo. Vauhdista saa käsityksen myös Tomin videosta "Viimeinen jää": https://vimeo.com/85644149
Purjelautakelkkailu suksi- tai luisinkelkalla
Purjelautailu jäällä suksi- tai luistinkelkalla on lähes täysin kesäisen surffauksen talvinen vastine. Siinä yksinkertaisesti vedessä liikkuva lauta korvataan suksi- tai luistinkelkalla. Purjeet / rikit ovat täysin samoja, joita käytetään kesäisissäkin olosuhteissa. Vallitsevat olosuhteet, kuten tuulen voimakkuus, jään pinta, lumisuus ja lumen paksuus ja sen kosteus vaikuttavat kelkan valintaan.
Luistinkelkat (Freeskate-kelkka, Hiberna ja muut kaupalliset tuotteet) ovat parhaimmillaan puhtaalla jääpinnalla ja 1 - 2 cm:n lumella. Vaatimuksena on, että kelkan 3-4 terää koskettavat jäähän. Tuulta tarvitaan minimissään 2 - 3 m/s hyvissä olosuhteissa. Luistinkelkan ominaisuudet ovat parhaimmillaan käännöksissä ja kurvailuissa. Katso Marianne ja Ian Rautelinin 10.12.2016 kuvaama video Bodomjärveltä: https://vimeo.com/195447498 Talven 2021 jää- ja lumitiulanne oli hyvä. Ohessa on Helsingin edustalla Juha Haanperän kuvaama video, jossa Rautelinin perhe Ian, Marianne ja Riina nauttivat täydellisistä olosuhteista. ==> https://www.facebook.com/juhahaanpera/videos/10157380250102574/
Suksikelkat ovat parhaimmillaan lumisissa olosuhteissa ja niillä voi tietysti ajaa myös peilijäällä. Tuulta tarvitaan suksikelkoille minimissään yli 4 m/s lumisissa olosuhteissa. Suksikelkan ominaisuudet ovat parhaimmillaan sen nopeudessa suoraan ajettaessa.
Kilpaileminen tapahtuu luistin- ja suksikelkoilla nykyisin joko slalom-radalla (jolla ajetaan kovatempoista kahdeksikkoa siten, että parhaat kilpailijat pääsevät jatkoon), perinteisillä radoilla (purjehditaan vastatuuli- ja myötätuuliosuuksilla, yksi lähtö kestää 15-45 min) tai matkakisoina. Kilpaileminen on noussut vahvasti latvialaisten voimakkaan panostuksen ansiosta.
Lajin kansainvälisen jääpurjehdusorganisaation (WISSA:n) MM-kilpailu käytiin Suomessa ja Kalajoella maaliskuun alussa 2013. Katso video kisoista http://vimeo.com/61509453 Virossa järjestettiin helmikuussa 2016 viimeisimmät MM-kilpailut. Katso video ensimmäisen päivän kisatapahtumista: http://wissa.purjelaualiit.ee/?p=404
Tähän hienoon lajiin pääsee hyvin sisälle, kun katselee alla olevaa Säynätsalon Kinkomaalla kuvattua videota, jossa alan harrastajat ajelevat itse tehdyillä freeskate-kelkoilla aivan uskomattoman loistavassa talvisäässä uuden vuoden päivänä 2009: 1 1 2009 Päijänne Ice Windsurfing.
Leijapurjehdus / Hiihtoleijailu
Valloittavalla lajilla on monta nimeä: kiteily, leijasurffaus, snowkiting, leijahiihto. Talvinen leijahiihto on täydellinen harrastus suomalaisille. Lähes joka kylän tai kaupungin lähettyvillä avautuu lumisia järvenjäitä ja laajoja peltoaukeita, joilla on riittävästi tilaa lajin harrastamiseen. Käytännössä jokaisen lähin harrastuspaikka on lähempänä kuin hiihtokeskus.
Maaliskuussa 2016 kävi Radio Suomen Kotkan alueradion toimittaja Petri Lassheikki Lappalan jäällä tutustumassa hiihtoleijailuun. Kelit olivat otolliset ja alla on lyhyt demo kyseiseltä päivältä. Laitoimme toki Veli-Matti Vesasen kassa toimittajankin narujen päähän, jotta hän saisi omakohtaisesti kokea tämän vauhdikkaan harrastuksemme. Katso kiva demo-video oheisesta linkistä: https://www.facebook.com/ylekotka/videos/10153636251436443/
Leijasurffaaminen talvisissa olosuhteissa ei ole vaikeaa, mutta kurssin käyminen on ehdottomasti suositeltavaa. Laji sisältää paljon riskejä, mitkä pitää tunnistaa. Jos ei tiedä, mitä tekee, niin välineille kuin itse harrastajallekin voi käydä huonosti. Tämän vuoksi lajiin kannattaa ehdottomasti tutustua Kouvolan Surffareiden harrastajien opastuksella tai käymällä leijakurssi. Kouvolan lähialueella kursseja järjestää esimerkiksi Lahdessa toimiva Pekka Tirkkosen leijakoulu Kitetirri (http://kitetirri.fi/). Leijahiihdon peruskurssista löytyy myös Power Point aineisto osoitteessa: http://www.
Leijoja on kahta tyyppiä. Pumpattavat on suunniteltu alun perin vesikäyttöön. Patjaleijat taas ovat maa- ja talvikäyttöön suunniteltuja leijoja. Leijapurjehduksessa tuulen voima haetaan patjamaiseen leijaan, jonka lentoa ohjaillaan patjan reunoilla olevien ohjausnarujen avulla. Leijan lennättäjällä voi olla jalassaan laskettelusukset tai lumilauta, jolla haetaan purevuutta ja kanttausta jäähän tai hankeen. Kesäisessä lajiversiossa sukset tai lumilauta korvataan kite-laudalla. Hätätilanteessa leijan vedon voi pysäyttää pakkolaukaisimella.
Laskettelutaitoinen harrastaja oppii lajin ja sen turvallisuuden perusteet muutaman tunnin opetuksella. Laskettelusukset ovat helpoimmat ja turvallisimmat varusteet alkeita harjoiteltaessa. Kun opetellaan leijan avulla liikkumista ja leijakontrolli on vielä hakusessa, suksilla pystyy askeltamaan ja korjailemaan tasapainoa paremmin kuin lumilaudalla. Vaikka lajin perusteet opit kurssilla päivässä, niin tuuleen tutustuminen vaatii useampia lennätystunteja. Kun leijalla liikkumisen perusteet alkavat olla hanskassa, voit siirtyä helposti vaikka lumilautaan. Peilijäällä hyvillä suojilla varustautunut kiteilijä voi surffailla vaikka luistimilla.
Leijan koko on aina syytä valita taitotason, tuulen voimakkuuden ja alustan liukkauden mukaan. Leijahiihto ja Snowkiting on monipuolinen harrastus. Leijojen vetoavusta ja surffailusta nauttivat hiihtovaeltajat, vapaalaskijat ja temppuiluun tottuneet harrastajat. Ainoastaan mielikuvitus on rajana. Hyvinä talvina suuret järvet ja meren jää tarjoavat tasaista tuulta ja vaellusmahdollisuuden leijalla. Lapin tuntureille suuntaa joka talvi lajin innokkaimmat harrastajat.
Talvileijasurffaus ei ole välttämättä välineurheilua. Tarvitset vain reppuun mahtuvan leijan naruineen ja ohjauspuomeineen, surffaustrapetsin sekä lasketteluvälineet. Oheisessa linkissä on leijahiihdon mallia Norjan tuntureilta: http://www.youtube.com/watch?v=1u7X2TxzlkE Muita katsottavia leijahiihdon linkkejä kahdelta valmistajalta (Ozone ja FlySurfer): https://www.youtube.com/watch?v=YWAhCNbwXTg ja http://www.flysurfer.com/en/produkte/kites/speed5/
Suksikelkan tai Freeskate-luistinkelkan rakentaminen itse
Oikealla olevien kuvien alta aukeavassa ladattavassa liitteessä Feodor Gurvitsin eli Terrierin kirjoittamaa juttua SAVO-purjekelkan rakentamisesta. Feodor itse esiintyy vasemmalla olevassa pystykuvassa SAVO-kelkallaan.
Nautic Jääjutun alla on Feodorin laatima LEVEÄN-suksikelkan rakennusohje. Tälle 2012 talvelle valmistunut leveämpi kelkka näyttäytyy "toistoimissa" oikealla sivun alareunassa olevassa kuvassa. Feodor itse kuvailee omin sanoin leveämmän kelkan ominaisuuksia seuraavasti:
"Leveä kelkka on helppo rakentaa ja todella helppo ajaa. Ruma ulkonäkö kuittaantuu sillä, että isonkin purjeen tehot ovat hyödynnettävissä formulaimaisella mitoituksella, alastulo on naurettavan helppoa niin kovassa kuin heikossakin tuulessa ja sukset jakavat painon niin laajalle alueelle, että voitelun merkitys pienenee. Heikossakin tuulessa voi mennä todella pehmeän lumen päälle. Valmiissa kelkassa säätöjä on kaksi - suksien kulmaa muutetaan nopeuden ja alustan mukaan. Jyrkempi kulma parantaa kryssiä ja antaa mahdollisuuden "nojaamiseen", mutta samalla syö suoranopeutta. Maston paikkaa siirretään purjeen koon ja tuulen nopeuden mukaan, eli mitä kovempi tuuli ja pienempi purje, sitä edemmäs mastoa."
Toisessa vasemmalta avautuvassa liitteessä on Kimmon juttu- ja kuvasarja Freeskate-kelkan "The Flying Carpet" rakentamisesta. (Ylläpidon huomautus: Jutun yhteydestä puuttuvat lopusta muutama kuva, jotka katosivat viime keväisen palvelinrikon vuoksi - Yritetään löytää ne jälleen sivuillemme). Yksinkertaisen ja edullisen luistinkelkan voi edullisesti rakentaa itsekin parissa illassa.
Kitewing Rage 5,5 rikattuna ja valmiina Kotkan Suulisniemessä joulukuussa. Meri oli jo hyvässä jäässä.
Valkealan Rapojärvellä cruisailtiin Kitewing 5,5 siivellä ja luistimilla.
Hiihtoleijalla Rapojärvellä. Kuvassa 9 neliön Ozone Frenzylla ajaa Seppo Salonen talvella 2021.
Keväällä 2021 Lappalan jäillä on yleensä loistokelit. Kitewing siivellä seuran pj Kimmo. Takana leijalla vetää Ari Pihkala.
Suomen nuorten parhaimmistoon lukeutuva Daniel Blinnikka taitaa myös jääsurffauksen taidot.
Suksikelkalla voidaan ajaa lumisemmilla jääpinnoilla. Tässä tyylittelee Juha Blinnikka.
Ozonen hiihtoleijoilla ajeltiin Vuohijärvellä kevään jäillö. Tässä Kite-jaoston pj Veli-Matti Vesanen 10 neliön leijjalla.
.jpg)
Omille jäsenille järjestettiin hiihtoleijademo kevättalvella 2021. Esittelyä pitää Kite-jaoston vetäjä Veli-Matti Vesanen. Kuva Laura Parkko/Valkealan Sanomat.
Hiberna luistinkelkka ja 7,0 purje "tauolla" Venerannassa joulukuussa. Ihanteelliset olosuhteet jääsurffille.
Hiberna luistinkelkalla talvella 2021. Kuvassa seuran pj Kimmo Hakanen.
Tallenna tiedosto:
Savokelkka
Nautic_jaajuttu.pdf
Rakennusohje.doc